Miten tekoäly voi auttaa työympäristöjen suunnittelussa? – Visioita on paljon, varmoja vastauksia ei

Työympäristöjen suunnittelua ravistelee tulevaisuudessa teknologinen murros, joka kiteytyy kahteen kirjaimeen: A ja I. Tekoäly, artificial intelligence, on muuttamassa tapaa, jolla ajattelemme, käytämme ja optimoimme työtilojamme. Tekoälystä puhuvat kaikki, mutta mitä tilapäättäjän pitäisi siitä juuri nyt tietää ja ymmärtää?

Tekoäly on yksi tämän hetken kuumimmista puheenaiheista. Sen nopea kehitys tulee vaikuttamaan laajasti kaikkiin elämän osa-alueisiin – tulevaisuudessa myös tapaan, jolla työskentelemme ja suunnittelemme työympäristöjämme.

Tekoälyn yhteydessä puhutaan usein neljännestä teollisesta vallankumouksesta. Ensimmäinen oli höyrykone, toinen sähkö ja massatuotanto ja kolmas automaattinen tietojenkäsittely, jota tekoäly jatkaa. Olemme siis ison, mutta tuntemattoman mullistuksen keskellä. Mitä yritysten tilapäättäjien tulisi tietää tekoälystä juuri nyt?

”Tekoäly tulee vaikuttamaan organisaatioihin kaikkialla maailmassa, pitää kehitystä positiivisena tai ei. Tekoälyn hyödyntäminen työympäristöjen suunnittelussa ja käytössä perustuu vielä pitkälti tulevaisuuden visiointiin. Nyt yrityksissä on kuitenkin otollinen hetki aloittaa keskustelu tekoälystä ja hieroa tuttavuutta sen kanssa”, rakennusalan digitaalisten innovaatioiden edistämiseen ja samalla tekoälyyn perehtynyt yliopistotutkija Jukka Puhto sanoo.

Hypetys tekoälyn ympärillä on joidenkin teknologia-asiantuntijoiden mielestä kiihtynyt jo liiankin isoille kierroksille, mutta kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin kannattaa suhtautua avoimesti.

”Ihmisille on tyypillistä, että yliarvioimme usein muutokset lyhyellä aikavälillä ja aliarvioimme ne pitkällä. Tekoälyyn liittyy paljon huolia, spekulaatioita ja turhia pelkoja. Tekoäly ei kuitenkaan jyrää kaikkea alleen muutamassa vuodessa”, Puhto arvioi.

Tutustu rohkeasti, testaile potentiaalia

Jukka Puhto työskentelee Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa ja johtaa yliopiston Kiinteistökehittämisen osaamiskeskusta. Tulevaisuuteen orientoitunut tutkimusyksikkö tarkastelee globaaleja muutostrendejä ja niiden vaikutuksia kiinteistö- ja rakennusalan liiketoimintaan. Keskus tekee tiivistä yhteistyötä kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden kanssa.

Jukka Puhto tulevaisuuden ihannetoimistossaan, joka luotiin tekoälyllä. Hän antoi tekoälylle avainsanoiksi “valoisa, avara, innovatiivinen, kirjastomainen ja innostava”.

Puhto jos kuka on oikea henkilö pohtimaan tekoälyn mahdollisuuksia. Hän sanoo, että ensimmäinen askel tekoälyn ymmärtämisessä on tutustua siihen rohkeasti. Perusperiaatteiden tuntemus auttaa ymmärtämään mekanismeja, joihin tekoälyn käyttö voi johtaa.

”Itselleni ChatGPT on päivittäinen juttelukaveri, jolta kyselen kaikenlaista ja vaihdan ajatuksia. Leikkimällä tekoälyn kanssa voi testailla sen potentiaalia”, hän sanoo.

Mitkä sitten ovat tekoälyn vaikutukset työympäristöihin sekä niiden suunnitteluun ja käyttöön?

”En tiedä, kuinka paljon minäkään osaan näistä sanoa, sen verran uutta tämä kaikki on tutkijallekin”, Puhto vastaa.

Vastaus tarkoittaa sitä, ettei tilapäättäjiä palvelevia vastauksia tällä hetkellä juuri ole. Visioita kyllä on.

Jukka Puhdon mukaan tekoälyn vaikutusta työympäristöihin voidaan lähestyä eri näkökulmista. Ensimmäiseksi on hyvä pohtia, kuinka tekoäly tulee vaikuttamaan työn tekemiseen, kun ihmisten ja koneiden välinen työnjako muuttuu.

”Tekoälyn hyödyntämisen ennustetaan vaarantavan isoja määriä työpaikkoja, kun esimerkiksi datan manuaaliseen käsittelyyn liittyvät tehtävät vähenevät. Toisaalta teknologian kehityksen ennustetaan luovan uusia töitä, sillä ihmistä tarvitaan edelleen datan tulkintaan ja päätöksentekoon. Millaisia yritysten tilatarpeet ovat tulevaisuudessa, jos työvoimaa korvataan tekoälyllä? Kuinka tämä näkyy asiantuntijaorganisaatioissa? Ja kun vielä hybridityö on tullut jäädäkseen, on tärkeää miettiä tilojen käyttöasteiden lisäksi toimistojen vetovoimatekijöitä”, hän sanoo.

Laadukas data on tekoälyn polttoaine

Tekoäly koostuu pitkälti tilastotieteestä, ohjelmoinnista ja matematiikasta. Se käyttää matemaattisia algoritmeja suorittaakseen tehtäviä, kuten päättelyä, oppimista, ennustamista ja ongelmanratkaisua. Luotettava datamassa on tekoälyn polttoaine. Tekoäly ei pysty tuottamaan relevanttia tietoa, jos saatavilla ei ole riittävästi laadukasta ja eettistä dataa.

Jukka Puhdon mukaan avain tekoälyn hyödyntämiseen ovat oikeat kysymykset, joita uudella teknologialla lähdetään ratkomaan.

”Sen jälkeen on selvitettävä, mitä dataa on jo käytettävissä ja mitä dataa on alettava kerätä. Tekoäly ratkoo pääasiassa sellaisia tarkoin määriteltyjä ongelmia, joiden ratkomiseen se on koulutettu ja joiden käsittelyyn sillä on riittävästi oikeanlaista tietoa.”

Puhto uskoo, että tekoäly auttaa tilapäättäjiä tulevaisuudessa parhaiten tiedolla johtamisessa. Tällä hetkellä tutkimusta on vähän, ja alalla tiedetään yllättävän heikosti, kuinka organisaatiot oikeasti käyttävät työympäristöjään.

Juuri data on yritysten isoin haaste ongelman ja sen ratkaisun välissä. Dataa tallennetaan kyllä kiinteistö- ja rakennusalalla tällä hetkellä suurempia määriä kuin koskaan. Erilaiset kamerat, anturit ja mittalaitteet ottavat talteen monenlaisia rakennusten ja ympäristön tapahtumia.

”Kiinteistöihin on jo tarjolla paljon yksittäisiä, älykkäitä ratkaisuja. Ongelmana on, että erilaisia sovelluksia ja järjestelmiä on lukuisia, mutta ne eivät välttämättä keskustele keskenään. Kun älyratkaisut saadaan integroitua yhdelle alustalle, sen avulla on helppo rakennuttaa älykäs talo tai suunnitella kokonainen älykäs työympäristö. Tähän vastaa rakennusalan päivänpolttava Smart Building -keskustelu”, Puhto sanoo.

Älykäs rakennus on jo täällä – koska mukaan astuu tekoäly?

Älykkäistä rakennuksista on puhuttu pitkään, ja teknologian kehityksen myötä Smart Building -älykiinteistöt alkavat olla tätä päivää. Ensimmäisiä Smart Building -sertifioituja rakennuksia Suomessa on espoolainen kauppakeskus Lippulaiva.

Älykkään rakennuksen ideana on sovittaa kiinteistön teknisten järjestelmien tuottama data yhteiselle alustalle. Ratkaisu parantaa niin kiinteistöjen mukavuutta, tuottavuutta kuin ympäristöystävällisyyttä.

”Älykiinteistössä sensorit keräävät energiankulutukseen ja olosuhteisiin liittyvän datan lisäksi tietoa muun muassa tilojen käyttöasteista, ihmisten liikkumisesta, reiteistä toimistotilan sisällä ja kokoushuoneiden käytöstä – juuri näitä asioita, joista dataa ei ole juuri ollut tai se on ollut hyvin sirpaleista”, Jukka Puhto sanoo.

Älykäs työympäristö voi tarjota työntekijöille personoituja suosituksia, kuten parhaita työpisteitä tiettyjen tehtävien suorittamiseen tai ehdottaa taukoja tietyin väliajoin. Käyttäjillä voi olla mobiiliapplikaatio, jolla he varaavat työpisteitä, kokoustiloja ja ilmoittavat paikallaolostaan. Näitä tietoja hyödynnetään niin tilojen ilmastoinnin ja valaistuksen kuin vaikka lounasravintolan valmistamien annosmäärien optimoinnissa.

Koska sovellusten älykkyyttä on jo runsaasti, missä vaiheessa älykkäisiin ratkaisuihin valjastetaan mukaan tekoäly?

”Tekoäly ja koneoppiminen voivat nopeuttaa ja monipuolistaa datan analysointia, kun relevanttia datamassaa on saatavilla riittävästi. Kehityksen aikajanaa on vaikea ennustaa, mutta uskon, että tekoälyn tarjoamat laadukkaaseen tietoon perustuvat ratkaisut voivat tukea ihmisten viihtymistä tulevaisuuden toimistoissa”, Jukka Puhto sanoo.

Tekoäly voi siis auttaa luomaan turvallisen, mukavan ja tehokkaan työympäristön, joka houkuttelee työntekijät valitsemaan toimiston etätyön sijaan. Aikaa ja rahaa voisi säästyä, jos tekoäly uuden työympäristön suunnitteluvaiheessa pystyisi ennustamaan kustannuksia, optimoimaan budjettia ja tehostamaan päätöksentekoprosessia.

 

Mitä sanoo ChatGPT?

Me kysyimme tekoälybotilta:

Millaista dataa tekoäly tarvitsee, jotta sitä voidaan hyödyntää entistä fiksumpien työympäristöjen suunnitteluun? Vastaa lyhyesti.

ChatGPT vastasi:

Tekoäly tarvitsee monipuolista ja laadukasta dataa, jotta sitä voidaan käyttää entistä parempien työympäristöjen suunnitteluun. Tiedon tulee olla ajantasaista ja kerättyä monista eri lähteistä, jotta siitä voidaan saada kattava kuva työympäristön toiminnasta ja käyttäjien tarpeista.

Tekoäly tarvitsee seuraavanlaista dataa fiksumpien työympäristöjen suunnitteluun:

Tilan käyttödata: Käyttöasteen seuranta, tilojen käyttötarkoitukset ja liikkumismallit.

Ilmanlaatu- ja ympäristödata: Ilmanlaadun, valaistuksen, lämpötilan ja kosteuden tiedot.

Käyttäjäpreferenssit: Työntekijöiden mieltymykset ja tarpeet työympäristössä.

Turvallisuus- ja pääsynhallintadata: Kulunvalvonta ja turvallisuustiedot.

Energiankulutusdata: Sähkön, lämmön ja veden kulutustiedot.

Käyttäjäpalautedata: Työntekijöiden antama palaute ja kokemukset.

Sääolosuhdedata: Sään vaikutus työympäristön olosuhteisiin.

 

Totta vai palturia? Tiedä tämä ChatGPT:stä

ChatGPT on uusi, melko kehittynyt tekoäly. Sen tarjoamat vastaukset perustuvat kielimalliin, joka ennustaa, mikä sana seuraa toista. Algoritmi etsii tietoa verkosta ja kokoaa tiedon monimutkaisiksi vastauksiksi kysymyksiin, joita sille esitetään.

Tekoälybotti osaa vastata hyvinkin ihmismäisesti, mutta puhuu toisinaan täyttä palturia. Sen prosessoimat tekstit voivat olla nykypäivän kiivaassa rytmissä jo vanhentuneita – ja silloin faktat ovat paikka paikoin vääriä. Siksipä aikaa menee faktojen tarkistamiseen.

”Älä anna tekoälyn päättää puolestasi, vaan arvioi itse vastausten käyttökelpoisuus. Vaikka tekoäly nopeuttaa, helpottaa ja automatisoi, sen käyttäjäksi tarvitaan edelleen ihminen”, Jukka Puhto sanoo.

***

Läsnäolomittaus-palvelu

Myös me Business Gardenilla vaihdamme mielellämme ajatuksia työympäristöistä ja niiden tulevaisuudesta. Lisäksi tarjoamme käyttöönne asiantuntijuuttamme ja erilaisia palveluita, joiden avulla voitte suunnitella juuri teidän toimintaanne parhaiten tukevan työympäristön.

Esimerkiksi tilankäytön optimointiin tarjoamme kanssamme yhteistyössä tehtävän läsnäolomittaus-palvelun, joka voidaan toteuttaa yrityksen nykyisiin tiloihin ennen muuttoa ja uusiin tiloihin muuton jälkeen. Nykyisissä työtiloissa mittauksen avulla voidaan määritellä yrityksen tuleva tilantarve Business Garden -konseptin mukaisesti, uusissa tiloissa mittaus on apuna, kun tehdään viimeisiä toiminnallisuuden viilauksia.

Business Garden on kustannustehokas työympäristö, jossa ihmisten on hyvä olla.