Työelämä on muuttunut viime vuosina nopeasti, mutta aivojemme biologia on yhä sama kuin luolissa asuneilla metsästäjä-keräilijöillä, sanoo kasvatustieteen professori, aivotutkija Minna Huotilainen. Kehittämällä työpaikkojen fyysisiä, sosiaalisia ja digitaalisia ympäristöjä voimme parantaa aivojen hyvinvointia.
Aivotutkija Minna Huotilainen sanoo, että kognitiivinen ergonomia on nykyään monessa työssä koetuksella. Työskentelyoloissa ei ole aina huomioitu aivojen hyvinvointia.
"Kiireen tuntu, toimimattomat laitteet ja useista eri lähteistä tulevat keskeytykset turhauttavat. Olemme niin tottuneita näihin häiriötekijöihin, että usein havahdumme vasta, kun huomaamme keskittymiskykymme heikentyneen tai ettemme yhtäkkiä muistakaan naapurin nimeä."
Keskeytykset estävät meitä pääsemästä työskentelyssä hyvään flow-tilaan. Puhelimen, sähköpostin ja pikaviestiohjelmien äänimerkit saavat aikaan toimistossa työskentelevän aivoissa yhä saman reaktion kuin lähestyvä vaara aiheutti luolissa asuneilla ihmisillä: pitää joko taistella tai paeta.
Taistele tai pakene -reaktioissa tavallisiin työtehtäviin liittyvät asiat tuntuvat uhkaavilta ja välinpitämättömyytemme kasvaa.
"Reaktion ollessa päällä saatamme tiuskaista työkaverille vastauksen, että tämä ei kuulu minun tehtäviini, Huotilainen havainnollistaa."
Yksinkertaiset asiat lisäävät aivojen hyvinvointia
Nykyelämään on omaksuttu tuloksellista ja mielekästä työskentelyä haittaavia käytäntöjä.
"Kun meidän tulisi ratkaista jotain, istumme alas miettimään ongelmaa. Mutta istuminen välittää keräilijä-metsästäjän aivoillemme viestin, että vireystilaa voi laskea. Silloin ongelmanratkaisutaidot eivät ole parhaimmillaan."
Työympäristöillä on mahdollista vaikuttaa aivojen ja työntekijöiden hyvinvointiin. Ihmisen kognitio on kehollista, eli luomalla hyvinvointia keholle, luomme hyvinvointia aivoille.
"Tämän vuoksi työtiloissa olisi hyvä olla riittävästi päivänvaloa. Lisäksi työntekijöiden mahdollisuus liikkumiseen päivän aikana lisää aivojen hyvinvointia. Esimerkiksi portaiden valitseminen hissin sijasta tulisi tehdä houkuttelevaksi, Huotilainen kertoo."
Myös työstä palautumisella on aivojen hyvinvoinnille suuri merkitys. Työpaikoilla kannattaisi panostaa viihtyisiin taukotiloihin, joihin voi mennä tarpeen mukaan kesken päivän.
– Työntekijöillä tulisi olla mahdollisuus tehdä siellä niitä asioita, joita he kotonakin tekevät palautuakseen. Yksi haluaa istua isossa nojatuolissa, toinen tykkää polkea kuntopyörää.
Toimintalähtöinen työympäristö lisää hyvinvointia
Business Gardenin liiketoimintajohtaja Peter Lindeberg jakaa Huotilaisen ajatukset ja sanoo, että työntekijöiden mahdollisuus työn tauottamiseen on hyvä ottaa huomioon jo fyysisten tilojen suunnitteluvaiheessa.
"Työn ja arjen välinen raja hämärtyy, kun työnteko ei ole enää paikkaan sidottu. Siksi on tärkeää, että luomme myös työpaikalle hyvinvointia tukevia ympäristöjä."
Kuten kodeissa on eri toiminnalle suunnattuja huoneita, myös toimintalähtöisessä työympäristössä hyödynnetään samaa ajatusta.
"Kokonaisvaltaisessa työympäristön suunnittelussa tulisi huomioida fyysisen ympäristön lisäksi sosiaalinen ja digitaalinen ympäristö."
Oleellista kaikissa ratkaisuissa on se, että ympäristö tukee kulloinkin siellä tehtävää toimintoa eikä kuormita ihmistä. Näin taistele tai pakene -reaktiot jäävät työpäivän aikana vähemmälle ja metsästäjä-keräilijän aivomme voivat paremmin.
Hyvin suunniteltu työympäristö tukee sosiaalista vuorovaikutusta, lisää aitoja kohtaamisia ja hiljaisen tiedon vaihtamista.