Aivoergonomiaa, liikkuvaa työtä ja valinnanvaraa. Tulevaisuuden työtiloja tuunataan mittatilauksena, ja myös aivojen hyvinvointia pohditaan niitä suunniteltaessa, kertoo työ- ja oppimisympäristöjen asiantuntija Suvi Nenonen.
Kun työt siirtyvät yhä enemmän digiympäristöön, myös työtilat muuttuvat. Työ- ja oppimisympäristöjen asiantuntija ja Tampereen yliopiston dosentti Suvi Nenonen kertoo, millainen rooli tiloilla on työhyvinvoinnissa ja miltä tulevaisuuden työtila näyttää.
Hyvinvointi, tyytyväisyys ja tuottavuus ovat työhyvinvoinnin perinteiset avainsanat. Kun stressi, väsymys ja masennus näkyvät tilastoissa yhä enemmän fyysisten työperäisten sairauksien rinnalla, valokeilaan nousee kokonaisvaltainen hyvinvointi. Ei enää riitä, että työtilat ovat turvalliset tai että ilmastointi ja lämmitys toimivat.
”Lakisääteisten ergonomian ja puhtaan sisäilman lisäksi työhyvinvointi kattaa myös aivojen hyvinvoinnin, yksilön vaikutusmahdollisuudet sekä ravinnon laadun. Monella työnantajalla on käytössä esimerkiksi virikeseteleitä, jotka tukevat sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia”, Nenonen kertoo.
Työtilojen ja työhyvinvoinnin lähtökohdat ovat Suomessa vakaalla pohjalla. Esimerkiksi talotekniikassa huomioidaan neljän vuodenajan vaatimat valaistuksen ja lämpötilojen vaihtelut. Digitalisaatio kuitenkin muuttaa työnteon tapoja ja asettaa uudenlaisia vaatimuksia myös työtiloille. Vyöhykkeisyys, yhteiskäyttöisyys ja toimintalähtöinen työympäristö ovat tulevaisuuden ratkaisuja, joilla työhyvinvointia voidaan lisätä.
Jaettua mutta henkilökohtaista
“Milleniaalien tarpeista puhutaan paljon, mutta työyhteisöissämme on myös heitä, jotka ovat syntyneet mustavalkotelevision ollessa tiedonvälityksen pääkanava. On siis ymmärrettävä teknologioiden kehityksessä syntyvää maisemaa kokonaisuutena, kaikkia siinä toimivia sukupolvia sekä heille ominaisia tarpeita ja hyvinvointihaasteita”, Nenonen kertoo.
"Tilojen kehittäminen ei lopu siihen, kun huonekalut kannetaan sisään", dosentti Suvi Nenonen sanoo.
Työympäristössä yksilöitä huomioidaan tuunauksen ja vaihtoehtojen määrän kasvattamisella, kokeilemalla tiloille uusia käyttötapoja ja lisäämällä vyöhykkeisyyttä. Mitä enemmän valinnanvaraa työntekijällä on, sitä enemmän tilojen potentiaalia saa käyttöön. Yksinkertaisimmillaan vaihtoehdot tarkoittavat säädeltävää ja nimikoimatonta työpöytää, laajimmillaan koko työtilan eri vyöhykkeistä voi räätälöidä itselleen sopivan työympäristön.
”Toimintalähtöisessä työympäristössä on sekä häiriöttömiä hiljaisen työn tiloja että tiloja rennolle yhteistyölle. Keskeistä on tasapainottaa yksilön tarpeiden huomiointi ja vaihtoehtojen määrä. On pohdittava, missä kaikessa ja missä määrin voi tarjota joustavuutta ja säädeltävyyttä, jotta liian monet päivittäiset valinnat eivät vahingossa alenna työtehokkuutta.”
Hyvä työympäristö ei ole vain arkkitehtien ja sisustussuunnittelijoiden luoma kokonaisuus. Jo suunnitteluvaiheessa on tärkeää kehittää monimuotoisia tiloja yhdessä.
”On yleinen virhe, että yhteiseen kehittämiseen ei varata tarpeeksi aikaa. Tilojen kehittäminen ja tuunausmahdollisuudet eivät lopu siihenkään, kun huonekalut tuodaan sisään ja tila otetaan käyttöön. Pahimmassa tapauksessa yhteiskehittämistä ei ole ollenkaan: ihmiset vain heitetään sisään”, Nenonen kertoo.
Laske tilantarpeesi ja katso paljonko säästät!
Arviointi osana hyvinvointia
Digitalisaatio tekee työstä monikanavaista ja siirtää työprosesseja yhä enemmän verkkoon. Näkymätöntä työtä tehdäänkin enemmän kuin ennen, eikä sen tuloksia aina näe tai pysty mittaamaan konkreettisesti. Älykkäitä ympäristöjä voidaan kuitenkin valjastaa työhyvinvoinnin edistämiseen.
”Villissä utopiassa työympäristön arviointi ja kehittäminen olisi jatkuvaa ja laboratoriomaista. Smart- ja digiominaisuuksilla säädettäisiin työympäristö sopimaan eri yksilöille pilkun tarkasti.”
Uuden kehittäminen vaatii myös henkilöstöjohtamisen panosta. Olennaista on työtapojen jatkuva tarkkailu työympäristössä.
”Seuranta on nykypäivää, ja lukuisista sensoreista paras on ihminen itse. Teemmekö töitä kuten yhteiskehittämisessä on arvioitu? Hakeudummeko esimerkiksi jatkuvasti henkilökohtaisille työpisteille, vaikka sellaisia ei työtilassa edes olisi? Työtilojen käytön jatkuva arviointi ja päivittäminen tarkoittaa samalla työhyvinvoinnin arviointia ja kehittämistä.”
Liikkuva työpaikka
”Tulevaisuuden työssä yksilöltä edellytetään omien tarpeiden tunnistamista, muutoshalua ja oman mukavuusalueen laajentamista perinteisen työhuoneen tai itselle nimetyn sopukan ulkopuolelle. Työtä tehdään osana laajempaa kokonaisuutta: erityisesti vyöhykeympäristössä jokainen osallistuu omalta osaltaan työhyvinvoinnin kehitykseen ja organisaation pelisääntöihin”, Nenonen kertoo.
Joustavuus ja liikkuvuus ovat tulevaisuuden työn ominaispiirteitä.
”Enää ei voi tuijottaa sokeasti tiettyä katuosoitetta, jossa työympäristö fyysisesti sijaitsee. Työ tapahtuu erilaisten paikkojen verkostoissa, joissa myös yhteisöt rakentuvat. Etätöiden yleistyessä kaikille on tarjottava toimivat verkkoyhteydet ja tasavertainen pääsy digitaalisiin toimintaympäristöihin. Muualla kuin toimistolla tapahtuvalle työlle on myös laadittava yhteiset toimintatavat.”
Työtilojen suunnittelu on tärkeää ottaa myös osaksi kaupunkisuunnittelua.
”Kulkuyhteydet vaikuttavat osaltaan siihen, mihin työaikaa käytetään ja missä, sekä millaisia vaikutuksia tällä on kestävän kehityksen kannalta. Esimerkiksi paikallisjunassa läppäriä ei ota esille yhtä herkästi kuin pitkän matkan junassa Hämeenlinnan ja Helsingin välillä.”
Suomesta mallia maailmalla
Suomessa käytetään monia maailmalta tulleita työympäristön konsepteja, kuten eri kaupunkien yhteisöllisiä työtiloja. Hyvinvoinnin trendien kannalta Suomi on vahvoilla erityisesti biofiilisessa tilasuunnittelussa eli luonnon elementtien tuomisessa osaksi työympäristöä.
”Suomalaisten vahva suhde luontoon tulee jo äidinmaidossa, kun taas muualla Euroopassa luontosuhde on suurkaupunkiympäristön ja kulttuurin vuoksi hyvin erilainen. Meillä toimiston ikkunoista näkyy keskikaupungillakin aina pala sinistä taivasta.”
Nenosen mukaan maailmalla seurataan tarkkaan, mitä Suomessa tapahtuu.
”Meiltä löytyy vahvaa monialaista työympäristötutkimusta ja intoa hakea tutkimuksiin perustuvaa tietoa muutoksiin ja niiden seurantaan. Toki meilläkin on parantamisen varaa, mutta voimme silti kulkea rinta rottingilla. Suomella on paljon annettavaa työympäristöjen ja hyvinvoinnin saralla”, Nenonen toteaa.
Modernia tilasuunnittelua
Miten Ultimes Business Gardenissa on otettu huomioon tutkimustieto optimaalisista työtiloista, asiakkuuspäällikkö Mia-Iris Puhakainen?
”Business Gardenissa tilat räätälöidään kunkin yrityksen liiketoiminnan mukaan. Tämä onnistuu, kun käyttäjäyrityksen henkilöstö osallistetaan suunnitteluprosessiin. Business Gardenin tilat ovat poikkeuksellisen muuntojoustavia, joten ne mahdollistavat monen tyyppiset tilaratkaisut.
Tiloissamme on huomioitu yhteiskäyttöisyys ja mobiilin työskentelemisen tarpeet. Tiloissa syntyy myös luonnollisia kohtaamisia, mikä mahdollistaa vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen myös yritysten välillä.
Jokainen Business Garden -kiinteistö ympäristösertifioidaan, mikä luo jo lähtökohtaisesti hyvät sisäilmasto-olosuhteet. Käytämme myös moderneja lämmitys- ja jäähdytyselementtejä, jotka takaavat tasaisen lämpötilan ilman vedon tunnetta. Business Gardenin työtiloissa myös on paljon luonnon elementtejä, ja uskomme niiden vaikuttavan positiivisesti käyttäjien hyvinvointiin.”
Kiinnostuitko tulevaisuuden työtiloista?
Ota yhteyttä, niin kerron mielelläni lisää! Olet myös tervetullut tutustumaan tiloihimme.
Antti Eeva, vuokrauspäällikkö, p. + 358 40 559 8530 tai s-posti: antti.eeva@peab.fi
